Hiilihydraatit

Ennen kuin voi kirjoittaa tai sanoa yhtikäs mittään hiilareista, täytyy olla hankittuna tietyt perustiedot ja -taidot. Tarvitaan lukion pitkää matematiikkaa sekä lukion fysiikan ja kemian kursseilta hankittua tietoa höystettynä itseopiskeluna hankitulla tiedolla. Sekä tietenkin englannin kielen osaamista, jotta voi vierailla nettimaailman englanninkielisillä sivuilla.

Itse olen hankkinut ja lueskellut lisäksi aikojen saatossa mielenkiinnosta asiaan mm. seuraavia kirjoja:


Kirja 1: (olen ostanut kirjan 27.08.2002)
Nienstedt, Walter – Hänninen, Osmo – Arstila, Antti – Björkqvist, Stig-Eyrik 1999: Ihmisen fysiologia ja anatomia, 12. – 14. painos.
Werner Söderström Osakeyhtiö

Kirja 2:
Ahtineva, Aija – Karjalainen, Ahti – Karjalainen, Mirja – Muilu Helena 1995: Kemian maailma 1, kemia – kokeellinen luonnontiede, 1. – 3. painos.
Kustannusosakeyhtiö Otava

Kirja 3:
Karjalainen, Ahti – Karjalainen, Mirja 1996: Kemian maailma 2, elämän kemia, 1. painos.
Kustannusosakeyhtiö Otava

Kirja 4: (ostin kirjan 21.09.2001)
Winter, Erkki – Winter, Riitta 1996: Ihminen, molekyylit, 1. painos.
Werner Söderström Osakeyhtiö

Kirja 5:
Lehto, Heikki – Luoma, Tapani 1994: Fysiikka 1, fysiikka luonnontieteenä, 6. – 8., uudistettu painos.
Kirjayhtymä Oy

Kirja 6:
Seppänen, Olli: Ilmastointitekniikka ja sisäilmasto, ISBN 951 – 96098 – 0 – 6, 351 sivua.


Jäljempänä tekstissä viittaan aina kirjaan ja kirjan sivuun, mistä aiheeseen liittyvää tietoa on hankittu ja hyödynnetty esim. [Kirja 1, sivu 265]

Alla olevassa 8 sivuisessa tiedostossa on rautaisannos hiilarien kemiaa ja fysiikkaa. Siellä on fiksuja molekyylikuvia hiilareista.
Lataa tiedosto, halutessasi tulosta, lue rauhassa ja funtsaile.

 

Ravintoaineiden pilkkoutuminen ja imeytyminen ruuansulatuskanavasta.

Hiilihydraatteja pilkkoo amylaasi jo suussa, etenkin jos ruokaa pureksitaan pitkän aikaa. Amylaasin toiminta jatkuu mahalaukussa, kunnes suolahappo tekee sen tehottomaksi. Amylaasin vaikutuksesta osa tärkkelyksestä pilkkoutuu mahalaukussa jopa disakkaridiasteelle. Haimanesteen amylaasi jatkaa pilkkomista suolessa. Suolinesteen disakkaridaasit sekä samat entsyymit suolen epitelisolujen pinnassa täydentävät pilkkomistyön.
Verenkiertoon menee vain monosakkarideja kuten glukoosia ja fruktoosia. [Kirja 1, sivu 340]

Disakkarideja pilkkovat entsyymit (maltaasi, sakkaraasi, laktaasi ym.) ovat yhteiseltä nimeltään disakkaridaaseja. Niiden merkitys on suuri, sillä disakkaridien molekyylikoko on liian suuri imeytymiseen, kun taas kaikki monosakkaridit imeytyvät ainakin passiivisesti. [Kirja 1, sivu 342]

Suurin osa ravinnon hiilihydraateista on suurimolekyylisiä polysakkarideja. Näistä tärkein energianlähteemme tärkkelys sekä sitä muistuttava glykogeeni (eläintärkkelys) pilkkoutuvat syljen ja haimanesteen amylaasin avulla lähinnä maltoosiksi, joka on kahden glukoosimolekyylin muodostama disakkaridi. Tämä pilkkoutuu ohutsuolen limakalvosolujen mikrovillusten solukalvon maltaasin avulla glukoosiksi, joka yleensä heti saman tien imeytyy limakalvosoluun. Kolmas glukoosista rakentuva polysakkaridi, selluloosa, sen sijaan ei pilkkoudu ihmisen suolistossa, lukuun ottamatta paksusuolen mikrobien hajottamaa vähäistä määrää. Muista kasvikuiduista bakteerit pilkkovat hemiselluloosaa ja ligniiniä enemmän kuin selluloosaa. Osa niiden pilkkoutumistuotteista (pääasiassa orgaanisia happoja) ilmeisesti myös imeytyy paksusuolesta verenkiertoon. [Kirja 1, sivu 341 – 342]

orgaaniset hapot
Fineli:
Orgaaniset hapot ovat kasvikunnan tuotteissa esiintyviä yhdisteitä. Orgaanisten happojen energia-arvo on 13 kJ/g (3 kcal/g).
Ravintotekijä
Sisältää eniten
Sisältää vähiten

Ehkä yleisin orgaaninen happo ravinnon vinkkelistä on etikkahappo. Toinen on sitruunahappo, mitä esiintyy luonnossa muun muassa sitrushedelmissä. Muurahaishappo on tuttu nuoruusvuosilta. Kavereiden kanssa laitettiin kuoritut pajunoksat muurahaispesään ja odotettiin, että muurahaiset niihin ”pissaavat”. Sitten nuoltiin oksat puhtaaksi makeasta nesteestä.
Muita orgaanisia happoja ovat voihappo, viinihappo, omenahappo ja bentsoehappo. Vaikka happo-sana kuulostaa syövyttävältä, ei näin ole, vaan ne antavat ruokaan makua ja aromeja. Niitä on monessa ravintoaineessa.
Tykkään syödä raakaa valkosipulia ja inkivääriä. Niistä syntyvää ikävänhajuista hengitystä yritän poistaa happopaukulla:
Laitan juomalasiin 1/3 tilavuudesta aitoa, puristettua sitruunamehua. Joukkoon pieni loraus väkiviinaetikkaa ja lasi täyteen kylmää vettä. Tulee aika äkäinen, piristävä paukku. Hampaat täytyy kuitenkin pestä hyvin paukun jälkeen, sillä hapot syövyttävät hammaskiillettä.

Näistä tulee piristävä, äkäinen happopaukku
Se sisältää: puristettua tuoretta sitruunamehua 35 g (18%), väkiviinaetikkaa 6 g (3%), jääkaappikylmää vettä 153 g (79%) eli yhteensä 194 g
Energiaa siinä on noin 125 kJ
Se on 125/8000*100 = 1,6 % minun päivittäisestä kokonaisenergiantarpeesta 8000kJ
sokerialkoholi
Fineli:
Sokerialkoholit eli polyolit ovat mono- ja disakkaridien alkoholi-johdannaisia. Yleisimmin makeuttajina käytetään sorbitolia, ja ksylitolia. Sokerialkoholien energia-arvo on 10 kJ/g (2,4 kcal/g).
Ravintotekijä
Sisältää eniten
Sisältää vähiten

Purkasta ja karkista ei ole ihmisravinnoksi.

sokerit
Fineli:
Sokerit ovat hiilihydraatteja, jotka koostuvat yhdestä (monosakkaridit) tai kahdesta (disakkaridit) sokeriyksiköstä. Monosakkaridit imeytyvät sellaisenaan ja disakkaridit hajoavat nopeasti. Tavallisimmat monosakkaridit ovat glukoosi, fruktoosi ja galaktoosi, joista puolestaan koostuvat ravinnon yleisimmät disakkaridit laktoosi, maltoosi ja sakkaroosi.
Ravintotekijä
Sisältää eniten
Sisältää vähiten
fruktoosi
Fineli:
Fruktoosi eli hedelmäsokeri on monosakkaridi, jonka energiapitoisuus on sama kuin sakkaroosin, tavallisen sokerin. Fruktoosi nostaa verensokeria hitaammin kuin sakkaroosi. Fruktoosi muodostaa yhdessä toisen monosakkaridin, glukoosin, kanssa sakkaroosin. Fruktoosia on runsaasti hedelmissä ja marjoissa.
Ravintotekijä
Sisältää eniten
Sisältää vähiten

Fruktoosilla on oma imeytymisjärjestelmänsä, joka ei pysty toimimaan väkevyyseroa vastaan. Kaikki monosakkaridit siirtyvät imeytymisensä jälkeen epiteelisoluista verisuonistoon, aluksi nukkalisäkkeiden eli villusten hiussuoniin. [Kirja 1, sivu 343]

galaktoosi
Fineli:
Galaktoosi on monosakkaridi, joka muodostaa glukoosin kanssa laktoosin.
Ravintotekijä
Sisältää eniten
Sisältää vähiten
glukoosi
Fineli:
Glukoosi eli rypälesokeri on monosakkaridi, jonka energiapitoisuus on sama kuin sakkaroosin. Glukoosia on erityisesti marjoissa, hedelmissä, vihanneksissa ja hunajassa.
Ravintotekijä
Sisältää eniten
Sisältää vähiten

Glukoosi on tärkein hiilihydraattien siirtymismuoto veressä ja solujen keskeinen energiaravintoaine. Hermokudos ja veren punasolut saavat melkein kaiken energiansa siitä. Glukoosia on veressä paaston aikana 3,5 – 5,2 mmol/l.
Elimistöön tulee glukoosia ravinnon imeytyessä suolistosta. Pääosa aterian jälkeen vereen tulevasta glukoosista varastoituu maksan ja muidenkin kudoksien glykogeeniksi. Osa muokkautuu edelleen ja varastoituu rasvakudokseen rasvoina. Aterioiden väliaikoina elimistö tulee toimeen pilkkomalla maksan glykogeenia.
Ainoastaan maksalla on entsyymikoneisto, joka pystyy pilkkomaan glykogeenia niin, että glukoosia vapautuu verenkiertoon. [Kirja 1, sivu 398]

Verenkiertoon vapautuu anaerobisen lihastyön yhteydessä maitohappoa, josta maksa voi edelleen muodostaa glukoosia. Maksan glykogeenivarastot ovat suurimmillaankin vain alle 10 % maksan painosta, ja ne käyvät vähiin yleensä jo muutaman tunnin kuluttua ateriasta. Maksa pystyy kuitenkin tuottamaan lisää glukoosia muista aineista: glukoneogeneesi eli glukoosin uudismuodostus. Glukoosia muodostuu maitohapon ohella ennen kaikkea aminohapoista, ja tätä muuttumista säätelevät lisämunuaiskuoren glukokortikoidit. [Kirja 1, sivu 399]

Haiman erittämä insuliini edistää glukoosin siirtymistä verestä etenkin rasva- ja lihassoluihin. Insuliinin keskeistä asemaa glukoosiaineenvaihdunnassa korostaa se, että tietyssä mielessä kaikki edellä mainitut hormonit ja myös sympaattinen hermosto ovat insuliinin vastavaikuttajia. Ne nimittäin lisäävät veren glukoosipitoisuutta, jota insuliini puolestaan vähentää. Insuliinia ei voikaan mikään muu hormoni korvata. [Kirja 1, sivu 399]

Glukoosin aineenvaihdunta ei missään vaiheessa ole irrallinen muiden ravintoaineiden aineenvaihdunnasta. Glukoosiaineenvaihdunnan yhteydessä on siksi käsiteltävä myös rasva-aineiden ja valkuaisaineiden aineenvaihduntaa. [Kirja 1, sivu 399]

”Rasvat palavat kunnolla vain hiilihydraattien tulessa”. [Kirja 1, sivu 385) 

laktoosi
Fineli:
Laktoosi eli maitosokeri on glukoosista ja galaktoosista koostuva disakkaridi. Laktoosi ei voi imeytyä sellaisenaan, vaan laktaasientsyymi hajottaa laktoosin monosakkarideiksi. Laktoosi-intoleranssioireet, kuten mahakipu, turvotus ja ripuli, johtuvat laktaasientsyymin puutteesta. Suomessa 17 % aikuisista kärsii laktaasin puutteesta. Laktoosin lähteitä ovat maito ja maitovalmisteet sekä niitä sisältävät ruoat ja leivonnaiset.
Ravintotekijä
Sisältää eniten
Sisältää vähiten

Maitosokeri eli laktoosi on sekin disakkaridi. Sen pilkkoo mikrovillusten laktaasi glukoosiksi ja galaktoosiksi. Laktaasi on tarpeen maitoa ravinnokseen käyttävälle. Sitä onkin lähes kaikkien nisäkäslajien nuorten yksilöiden suolessa, mutta yleensä ei enää täysikasvuisten. Näin on yleensä myös ihmisten keskuudessa, mutta eräillä paljon maitotuotteita käyttävillä kansoilla kuten suomalaisilla suolilaktaasi säilyy myös aikuisikään.
Jos laktaasia ei ole suolessa, maitotuotteiden käyttäminen aiheuttaa lieviä tai vaikeita vatsavaivoja (laktoosi-intoleranssi). [Kirja 1, sivu 342]

maltoosi
Fineli:
Maltoosi eli mallassokeri on disakkaridi, joka koostuu kahdesta glukoosista. Maltoosia muodostuu mallastuksessa, imellytyksessä ja siementen itäessä.
Ravintotekijä
Sisältää eniten
Sisältää vähiten

Maltoosia syntyy kaljan valmistuksessa.

sakkaroosi
Fineli:
Sakkaroosi on glukoosista ja fruktoosista koostuva disakkaridi. Se pilkkoutuu ja imeytyy helposti ja nostaa veren sokeria nopeasti. Sakkaroosilla on epäedullinen vaikutus hampaisiin, sillä se lisää kariesta eli hammasmätää. Tavallinen sokeri koostuu pelkästä sakkaroosista. Sakkaroosia on eniten makeisissa, virvoitusjuomissa ja leivonnaisissa. Sokeri tuottaa vain energiaa eikä se sisällä lainkaan suojaravintoaineita, minkä vuoksi sokerin sanotaan sisältävän tyhjää energiaa.
Ravintotekijä
Sisältää eniten
Sisältää vähiten

Ravintoon lisätään paljon ”tavallista kaupansokeria” eli sakkaroosia (juurikassokeri, ruokosokeri). Se on disakkaridi ja tarvitsee ainoastaan ohutsuolen mikrovillusten sakkaraasia pilkkoutuakseen imeytyviksi monosakkarideiksi (glukoosiksi ja fruktoosiksi). [Kirja 1, sivu 342]

Sakkaroosi on nopea hiilihydraatti. Se imeytyy nopeasti ohutsuolesta verenkiertoon.

tärkkelys
Fineli:
Tärkkelys on polysakkaridi, joka muodostuu tuhansista glukoosiyksiköistä. Tärkkelyksen pilkkomiseen tarvitaan useita ruoansulatusentsyymejä. Suurin osa ruoasta saatavista hiilihydraateista on tärkkelystä. Tärkeimmät tärkkelyksen lähteet ovat viljavalmisteet, riisi ja peruna
Ravintotekijä
Sisältää eniten
Sisältää vähiten
kuitu, kokonais-
Fineli:
Ravintokuiduksi kutsutaan imeytymättömiä hiilihydraatteja. Vaikka kuitu ei imeydy, sillä on lukuisia tehtäviä ihmisen ruoansulatuskanavassa. Se lisää kylläisyyden tunnetta, hidastaa mahalaukun tyhjenemistä ja sitoo sappihappoja alentaen veren kolesterolia. Kuitua saadaan kaikista kasvikunnan tuotteista, etenkin rukiista ja kokojyväviljasta. Finelin ravintokuituun kuuluvat selluloosa, hemiselluloosa, ligniini, kasvikumit ja pektiini (AOAC:n menetelmä).
Ravintotekijä
Sisältää eniten
Sisältää vähiten
Näistä eläkeukko saa päivittäiset hiilarit ja kuidut
kuitu veteen liukenematon
Fineli:
Veteen liukenematon kuitu kattaa selluloosan, ligniinin ja liukenemattomat polysakkaridit.
Ravintotekijä
Sisältää eniten
Sisältää vähiten
polysakkaridi, vesiliukoinen ei-selluloosa
Fineli:
Vesiliukoisiin polysakkarideihin kuuluvat mm. pektiini, beetaglukaani ja kasvikumit.
Ravintotekijä
Sisältää eniten
Sisältää vähiten

Voit, jos haluat, kommentoida sivua (5 – 300 merkkiä)